Pohjamaalista raakapintaan. Osissa otetaan.
Elämä kaaoksessa on ihmeellistä, koska kaikki hetket ovat niin lyhyitä. Oli sitten kyseessä ärsyyntymys että ihmiset tekee ohareita (nyt uusi vuokralainen ei näköjään ole kiinnostunut saamaan avaimia uuteen kämppäänsä - aikakyselyjä olen tehnyt jo kolme kertaa eikä tyttöä näy) tai ilo että sohva jonka oli aikonut ostaa ikeasta uutena, laittoi kaveripariskunta juuri samanlaisen myyntiin neljäsosa hinnasta. Ihmeellistä vuoristorataa!
Nyt alkaa kuitenkin ne ihanat hetket kun ensimmäisiä maalipintoja saa laittaa kuntoon, nimittäin tänään maalattiin vaatehuoneen pohjamaali betoniseiniin! Vaatehuone tulee olemaan ensimmäinen "huone" joka tulee olemaan käyttökuntoinen remontin aikana. Myös alkovin ja olohuoneen takaseinä pohjamaalattiin, kun kerran alkovi rakennetaan loppuviikosta. Niin jännää nähdä tämä tila valkoisena eikä harmaa/musta/ruskealaikukkaana. Melkeinpä myös vähän luksusta että työmiehen tarjoukseen kuului myös että hän maalaa uudet seinät, joten pääsen siinäkin vähän helpommalla että joku muu tekee kun itse olen töissä.
Nyt olen myös ollut vähän pihkassa parkettivalintaani. Se on hyvä että jätin mallipalan asuntoon, koska joka kerta kun käyn siellä mietin että tämä sopii kyllä tänne tosi hyvin. Ja vaikka melkein valkoinen parketti oli se minun eka valinta, olen päässyt siihen tulokseen että luonnonmukainen elävä tammiparketti tulee tekemään tilasta paljon kotoisamman kun jos laittaisin tilaan todella vaalean parketin. Nyt vielä odotellaan palkkapäivää että varmasti uskallan tilata parketin, ettei tule budgetissa yllätyksiä.
Tiedättekö mikä hauskinta tässä "olen tekemässä tästä oman kodin itselleni"-projektissa on? Olen jo monta kertaa ehtinyt miettiä kuinka kauniin näköistä tulee olemaan jos joskus hankin joulukuusen olohuonenurkkaan... Että minulla on todellakin tilaa hankkia vaikka joulukuusi. Miettikää!