Kaupallinen kampanja Adlibris
Kiitos kaikille Adlibriksen lahjakortin arvontaan osallistuneille, mahtavaa, miten paljon näpertelijöitä, taiteilijoita ja lukutoukkia teissä on. Oli tosi kiva lukea vastauksia, ja sainpa sieltä pari joululahjaideaakin, että kiitos vain kovasti niistäkin. (Joulu mainittu ensi kertaa tänä vuonna!)
Sattumanvara-generaattori arpoi osallistujien joukosta voittajaksi nimimerkki SATSUMAN, onnea! Laitan sinulle tuota pikaa sähköpostia, hoidetaan viralliset seikat, että pääset sitten hankkimaan joulupukin konttiin täytettä. (Siinä tulikin toinen joulu-sana heti putkeen).
Adlibriksestä löytyy toki edelleen lelujen ja muiden uusien juttujen lisäksi valtava määrä kirjoja (myös e-kirjoja, joka sopii meikäläisen kaltaiselle, jonka kirjahylly on melkoisen täynnä, mutta iPadissa vielä tilaa yllin kyllin). Meidänkin paketissa oli kaksi opusta, kumpaisellekin lapselle omansa. Isompi tyttö lukee jo tosi sujuvasti, ja on ennen nukkumaanmenoa joko kainalossa iltasatua kuunnellen tai nenä kiinni omassa kirjassaan.
Pakettiin pääsi tarinoidenn sijaan tällä kertaa väkerrysteeman kunniaksi askartelukirja ja sen kaveriksi nuo kuvissa näkyvä Rainbow Loomit eli aloituspakkaus kaikkine tarpeineen. Toissa kesänä tyttö innostui noista kumpparihommista, eikä harrasteelle loppua näy, aina uudelleen kaivetaan lenkkilaatikko esille.
Tähän saakka uusia vinkkejä on haettu YouTuben syövereistä, mutta koska videot ovat poikkeuksetta englanniksi, vaatii se aina inspiksen iskiessä tulkkausapua vanhemmilta, ja ihan aina sitä ei ole sillä salaman hetkellä saatavilla, ja eihän sitä nyt voi innon ottaessa vallan oikein odottaa...
Ekaluokkalainen tosiaan lukee jo itse, ja tuossa Loom Bands-kirjassa on hyvin kuvitetut ohjeet, joita voi kaikessa rauhassa seurata. Mukana oli aika haastaviakin juttuja, että ihan joutui isämieskin pidemmillä hermoillaan hetken perehtymään.
Korutaiteilijalta on syntynyt parin vuoden aikana kymmenittäin (melkein voisin sanoa sadoittain) rannekoruja meille ja kavereille. Yhdenkin pihakaverin ranteessa taisi olla parhaimmillaan parikymmentä kumilenkkikorua. Pikkusiskonhakureissulle synnärille minulle tehtiin kaksi muhkeaa rannekorua ikävää karkoittamaan -reissustahan tulikin sitten tosi lyhyt, joten ehkä näissä oli vähän voimakkaampaakin taikaa...
Tässä vaiheessa tämä on kovasti tarkkaa hommaa. Huomatkaa alemmassa kuvassa hipihiljaa hiipivä uhka...
Kuten näkyy, värikkäät lenkit kiinnostavat tietysti pikkusiskoa ihan valtavasti, taitaa herkutella mehevällä aromilla ja jäntevillä lenkeillä jo mielessään. Olin kaukaa viisas, ja samaan pakettiin siskolle pääsi kyläpaikassa mahtavaksi viihteeksi todettu soiva laulukirja, että saadaan pieni askartelurauha silloin tällöin, kun pikkusisko on harhautettu musiikin maailmaan. Monniskalla lähtee meinaas jortsut käyntiin välittömästi, kun mikä tahansa musiikki soi (suosikkina tällä hetkellä Finnmatkan mainoksessa soiva Queen), ja tämän kirjan kanssa voidaan välillä vaihtaa isosiskon valkkaamat anttituiskut, robinit sun muut vähän perinteisempiin lauluihin, ja tietty lauleskella itse mukana.
Apua... Ollaan kuin Trappin perhe mutta Kiljusen herrasväen meiningillä, usein tulee kiiteltyä hyvää äänieristystä, todennäköisesti seinien molemmin puolin.. "ja metrolla muuummooolaaaaaan"... Katsotaan, kauanko tällä sakilla patterit kirjassa kestävät!