Näin nämä pakotuskirjaimet muistaakseni jossakin naistenlehden jutussa ja minun oli ihan välttämättä saatava ne heti. Ryntäsin Claes Ohlsonille niitä hakemaan ja ilmeisesti melko moni muukin oli innostunut, koska sain viimeiset. Tuosta on nyt puolitoista vuotta ja jo nyt ajattelin näitä kokeilla. Kuvittelin hommaa vähän helpommaksi ja itse asiassa luulin, että kirjaimet muodostuvat sinne toiselle puolelle kohotettuina. En oikein osannut päättää, että millä voimalla tulee näteintä jälkeä, joten näissä on siellä täällä vähän kevyempää kirjainta ja välillä taas kunnon monttua. Olin vähän suunnitellut näitä joulukortin seuraksi yhdelle viherpeukalokaverille, mutta nämä kun laittaa vihannesmaahan, niin siellä on aamulla salaattivarkaissa kuollut pupujussi. Reunat ovat meinaan melkoisen terävät. Ne tarvisi varmaan hioa, mutta tuollainen määrä hiottavaa metallireunaa ei kyllä oikein innosta, kun puuhaa on tässä muutenkin, joten tarviipa tuumata hetki. Mielessä kävi, että näistä voisi taiteilla joulupöytään nimikoidut servettirenkaat. Meidän pöytään tulevat aattona molempien vanhemmat, eli niitä pitäisi tehtailla 8 kappaletta. Eikä tietysti ole kiva, jos anoppi avaa näihin ranteensa, joten ne pitäisi varmaan ainakin hioa. Vitsi, näistä voisi tehdä myös viinilaseihin pienet nimikirjaimilla varustetut merkit, olisikohan ne turvallisemmat ? Melkein pystyn jo kuvittelemaan, kuinka väkästän näitä aattoaamuna tukka pystyssä samalla kun paistan laatikoita ja väsään rosollia...
