Viime viikonloppuna meillä oli kutomiskerho kahden vanhan ystäväni kanssa, tänään istuimme Paperikaupan Jennin kanssa Johan & Nyströmin yläkerran nahkasohvilla, joimme soijalattea ja jasmiiniteetä, söimme sitruunaraakakakkua ja tietenkin neuloimme. Jennillä on tekeillä Pilvenreunalla-villatakki, minulla se Kalastajan vaimon Puno - joka on muuten nyt liivi.
Minusta on vallan ihanaa, että niin moni ystäväni jakaa neulomisharrastukseni. Mietin, että ehkä se kertoo jotain ajastamme. Kaikkea on tarjolla niin paljon ja niin halvalla, että tavara on menettänyt arvonsa. Kun tekee itse, ymmärtää, mitä esimerkiksi villatakin neulomiseen oikeasti tarvitaan, miten paljon se vie aikaa ja kuinka paljon kunnon vaate kustantaa. The Villatakista ei ole tulossa erityisen edullinen: pelkät langat maksoivat 80 euroa, ja jos päälle laskettaisiin työtuntini käypään hintaan, olisi loppusumma melkoinen. Se saa vähän ajattelemaan.
Kivaa iltaa kaverit!
♥