Alkuun vähän sääntöjä:
First rule is that you don't tak about fight club. The second rule is that you DO NOT talk about fight club.
Ei vaan. Täällä ei tapella, paitsi ehkä verbaalisesti ja se jos mikä on raakaa. Asetan sen sijaan itselleni säännön, että laitan jokaisen postauksen otsikoksi jonkun biisin nimen. Osittain helpottaakseni elämääni, sillä niin kuin me kaikki tiedetään, otsikoiden keksiminen on saatanasta. Osittain, koska tahdon jakaa mahtavaa musiikkimakuani. Koska kaikkien tulisi kuunnella samaa musiikkia kuin minä ja sen lisäksi vielä kaikkea muutakin musiikkia, jotta he voisivat suositella sitä minulle ja musiikkimakuni muuttuisi entisät mahtavammaksi. Simppeliä, eikös? Aloitan The Glitch Mobin ja Sister Crayonin kappaleella, joka muuten löytyy Glitch Mobin tänään ilmestyneeltä uudelta levyltä. Your turn bitches.
Loppuun vähän syitä miksi teen tämän:
En osaa kokata
En osaa blogata
Olen yrittänyt edellämainittua jo vähintään kymmenesti, mutta joka kerta olen kyllästynyt. Osaan kyllä taiteilla sanoilla, mutten ole vielä osannut luoda sellaista alustaa, jolla kokisin pystyväni vapaasti ilmaisemaan itseäni. Vapaasti, eli kertomalla vaikka nyyhkytarinoita, vaikka runoja perkele, sekä masentelujani ja seuraavassa postauksessa korostaa sitä miten hyvältä tuntui käydä paskalla tänään. Niin, korrektiuteni on päivittäinen (tunnittainen) muuttuja.
Kuitenkin mun on pakko päästä sanomaan. Miks? No siksi koska.
Kaupungilla huhutaan, etten osaa pukeutua.
Lempiblogini on tämä.
Olympialaiset on parasta mitä tiedän. Ja ruoka.
Väsyneenä on parasta jauhaa.
Corgit.
Aiemmin sanoin, että tahdon harjoitella kirjoittamista, mutta vitut. Olen aika laiska semmoiseen.
Ajoin viime viikolla Urjalan ohi ja mua rupesi vaan surettamaan kaikkien niiden puolesta, jotka joutuu asumaan Urjalassa. Anteeksi kaikki urjalalaiset (vai urjalaiset?)
Että sellaista. Hashtag #theworstbullshitever #pakkoottaa