Terve amigot, mitä teille kuuluu? Huhhuh, nyt tekisi mieli huokaista oikein iso huokaisu, sillä hääräsin eilen melkein koko päivän enemmän tai vähemmän pojan huoneen parissa ja arvaatteko mitä? Huone olisi nyt vihdoin ja viimein valmis. :)
Eli siis, tervetuloa pojan huoneeseen pienelle vierailulle!
Olen niin iloinen siitä, että huone on oikeesti valmis. Mielessä kävi jo pieni epätoivon pyrähdys kaiken ajanpuutteen ja kadoksissa olleen motivaation takia, mutta otin kuitenkin itseäni niskasta kiinni ja sanoin vaikka kaikki muu täällä kodissa olisikin hieman niin ja näin, niin pojan huone tehdään valmiiksi vaikka mikä olisi. Ja onneksi niin, sillä onhan valmis huone paljon mukavampi kuin keskeneräinen ja riipinraapin oleva sellainen.
Huoneessa ei ole mitään muuta uutta kuin nuo Ikeasta ostetut taulut, seinällä oleva pallonaulakko, vihreä puunaulakko, verhot ja verhojen vieressä roikkuva pallovalosarja - ja niin, tietysti autotaulu. Nämä jutut olen siis ostanut juuri huonetta varten. Puunaulakon ostin kaveriltani, joka oli ostanut sen ensin tyttönsä huoneeseen, mutta pari päivää sitten kaupungilla ollessaan, olikin Tigerissa törmännyt violettiin versioon ja harmitellut miksi omistaa jo vihreän. No, hädässä ystävä tunnetaan ja ostin vihreän naulakon häneltä pois, jotta hän sai haluamansa violetin. Vihreät rahit ovat jo melkein viisi vuotta vanhat. Ostettiin ne ensimmäiseen yhteiseen asuntoon kun meillä oli jonkinlainen villitys vihreään väriin. Ei olla raaskittu luopua niistä ja aina niille on löytynyt käyttöä.
Kuten huomaatte, en ole hankkinut huoneeseen minkäänlaista säilytysjärjestelmää, vaikka niitä kovin mietinkin. Valkoinen pöytä on meidän vanha sohvapöytä ja kun meillä on tällä hetkellä olohuoneessa uusi eikä mies halua valkoista myydä, niin se meni pojan huoneeseen. Ajattelin, että siihen päälle voi hankkia vaikka erilaisia säilytyskoreja ja ainakin pöytä on tarpeeksi iso vaikka piirtämiseen ja leikkimiseen. Huoneessa on kuitenkin paljon kaappitilaa, mihin saa tarvittaessa lelut ja muut härpäkkeet säilöön.
Sängyn vieressä oleva pieni taso on tv-taso. Ja älkää kysykö miksi se on pojan huoneessa, meillä kun tuntuu olevan enemmän tai vähemmän sohvapöytiä ja tv- tasoja! :D Mies ei ollut valmis luopumaan tästäkään, koska sitä voi vielä vaikka tarvita. Niinpä se on nyt sitten pojan huoneessa - noh, sopii ainakin värinsä puolesta sinne jossei muuten ja toimii laskutasona. :)
Pöydältä löytyy tällä hetkellä pojan vanha leikkikaari millä ei ole enää käyttöä, mutten ole vielä saanut aikaiseksi laittaa sitä varastoon. Toisaalta se on ihan kiva väriläiskä nyt vielä niin tyhjällä pöydällä, ettei se toisaalta haittaa vaikka se siinä tyhjänpanttina nököttääkin. Musta pöytävalaisin on miehen vanha, hän sai sen joskus kauan sitten joululahjaksi, mutta se on ollut lähestulkoon käyttämättömänä jo pari vuotta.
Pallonaulakossa roikkuu ristiäislahjaksi saadut tossut, jotka ehti olemaan jalassa vaan pari kertaa. Myös Marimekon body oli päällä ainoastaan kerran. En jotenkaan osannut pitää pojalla tuollaisia hihattomia vaatteita ja siksi tällä on harmillisen vähän kertynyt käyttökertoja. Lippis oli kesän kuumin asuste, mutta nyt jo liian pieni, enkä tosin ole enää pariin viikkoon pitänyt hellehattuja, vaan olen siirtynyt kevyempiin trikoopipoihin. Avaruusapina on miehen vanha ja sopii mun mielestä hyvin koristamaan naulakkoa.
Pinnatuolissa ole pitänyt vähän väliä tyynyä ja nalleja, mutta eilen sain päähäni laittaa siihen taulun. Kehyksen olen ostanut kauan sitten Tiimarista, kun ajattelin laittaa siihen kuvan pojasta, kunnes sainkin toisen idean. Nythän tuntuu olevan in kaikenlaiset julisteet ja taulut, joissa lukee elämänviisauksia sekä hauskoja sanoja tai lauseita. Olen itsekin niihin tykästynyt, mutta olen sitä mieltä, ettei sellaista tarvitse ostaa mistään valmiina, vaan sellaisen voi tehdä itse. Kirjoitat vaan paperille mitä ikinä mieleen juolahtaakaan ja senkun vaan kehystät sen - helppoa! Mielikuvitus kunniaan!
Puunaulakossa roikkuu hoitolaukku ja Marimekon kangaskassi, missä säilytän peittoja ja vilttejä. Ja sain eräältä ystävältäni pientä noottia pojan sängystä ja siitä, että pinnasängyn pohjan kuuluisi jo tässä iässä olla alhaalla - hehe. No, meillä kun poika ei vielä nouse tukea vasten seisomaan itse, eikä kiipeile ( koputtaa puuta ) joten ei olla sen vuoksi vielä alennettu pohjaa. Totta kai se tehdään, kun on sen aika muttei ihan vielä. Älä ystävä hyvä huolehdi siellä. <3 Pinnasängyn reunuspehmustekin on ihan vinksallaan, mutta se ei taida olla ihan suunniteltu tuohon sänkyyn. :) Jos se on yhdeltä puolelta hyvin, toiselta puolelta se on joko liian löysä tai vaan huonosti. Olenkin tehnyt siihen hieman omia viritelmiäni ja poikaa se ei tunnu haittaavan, joten siksi en ole ostanut uutta.
Laatikossa on muistoja pojan syntymästä tähän hetkeen ja sitä vartioi Pentikin pehmoinen pupu, jonka poika sai joululahjaksi kummitädiltään.
Siinä se nyt oli, kiva kun kävitte ja kuullaan taas!